043. Ulkomaailmalla

Jep. Me käytiin ulkomaailmassa.

Kaikki nämä Ressun omituiset ja vähemmän omituiset kuvat on räpsinyt Emppu.

Oltiin Pennin ja Janitan kanssa tosiaan tunnilla niinkin kaukana kotoa kuin kahdeksan kilometrin päässä ratsastuskoululla. Maneesissa, tuntiheppojen keskellä. Opettajana sentään tuttu ja turvallinen Anita.

Oltiin tunnilla, kunhan nyt ensin päästiin liikkeelle, mikä molempien ponien kohdalla näytti kovin epätodennäköiseltä. Sen kerran, kun allekirjoittanut sai maaniteltua ponin kokonaan traileriin ja pääsi etupuomin ali, päätti musta peruuttaa takaisin - vauhdilla - ja meikäläiseltä meinasi jäädä puoli kroppaa matkasta. Päästiin loppujen lopuksi liikkeelle. Ja kirsikkana kakun päälle puoli tuntia etuajassa.

Nyt joudun kyllä toteamaan, että ei muuten ole ollut ratsastelutuokion jälkeen näin huonoa fiilistä sitten toukokuun alun. Poni loikki nähdessään linnun ja hui, kun Herra itse potkaisi omasta monostaan hiekkaa seinälle, niin onhan se vähintään viiden pukin arvoinen suoritus. Kuski oli koko tunnin kireä kuin viulunkieli, siispä en löytänyt enempää kuvia, joita julkaista. Hyvä kun tuon yhden kehtaan tänne jakaa. 

Enkä lähde tuon enempää analysoimaan tunnin kulkua. Sen sijaan voisin todeta, että ollaan ainakin yhden kokemuksen jälleen rikkaampia ja varmasti ulkomaailma kutsuu uudelleenkin.

Kuulkaas ystäväiseni. Miksi ihmeessä olo tuntui paljon pienemmältä seuraavassa kuvassa esiintyvän Cola-tamman selässä, vaikka se on Ressua pienempi? Kyseinen neiti asustaa siis ratsastuskoululla tuntiheppana, kävin viime viikolla tunnilla ihan ilman tuota omaa riekaletta. Ja oi miksi saan aina kuulla siitä, että mulle sopii kuumat hevoset laiskoja paremmin? Kertokaa, olkaa mun kristallipalloja.

Kuva on Janitan käsialaa

Ja jos ihanaiset kristallipallot keksivät myös, miksi Ressu on lakannut olemasta helposti lastattavaa sorttia, kertokaa sekin. Paikan päällä Herra nimittäin suvaitsi kävellä aivan suoraan koppiin. Joko se on äärimmäisen itsepäinen poninkuvatus tai sitten se ei halua vaihtaa kotia. Veikkaan ensimmäistä.

Nämä loput ovat taas Empun napsimia. Kotona oltiin sitten niin iloista poikaa että oksat pois. Kyllä me vielä totutaan siihen, että trailerilla ei muuteta, trailerilla vaan käydään kylässä ja tullaan takaisin. Ihan varmasti. Ja mulla on huomenna ihana määrä harjattavaa, kotona pesulle ja siitä muutaman heinäsuullisen kautta vakionurkkaan piehtaroimaan. Ilmeisesti tummanruunikkona on tylsää, Ressu tahtoo selvästi olla hiirakko.