020. Joulusiivous tallilla

Heippa!
Tänään ratsastin Ressulla pitkästä, pitkästä aikaa. Käytiin ensin Janitan kanssa molemmat maastakäsin ponien kanssa heittämässä about kolmen vartin maastoreissu metsätietä pitkin, ja sitten pyörittiin Ressun kanssa ihan hetki kentällä. Olipas kivaa pitkästä aikaa vähän vääntää, vaikka ei tarvinnut edes vääntää! Tästä voidaan siis päätellä, että Ressu oli tosi kivalla tuulella.

Päivän kuulumisten kuvituksesta huolehtii puhelinkuva
ponista treenin jälkeen. Iloisia oltiin!
(c) Janita

Sitten laitettiin ponit pois ja minä ahkerana aloitin Ressun varusteiden sekä Ressun joulusiivouksen: pesin ja rasvasin kaikki varusteet, paitsi yleissatula ja yhdet suitset jäivät vaille toimenpiteitä ajan loppumisen vuoksi. Ressun joulusiivoukseen taas kuului jouhien ja jalkatupsujen saksiminen. Jälleen kerran ohentelin harjaa, mutta eipä siitä vieläkään liiemmin tulosta näkynyt.

Askartelin eilen illalla sekä Ressulle että Pennille heppapiparit, ja jälleen kerran voidaan arvailla, maistuiko. Ehei, hienot ponit EIVÄT syö pipareita, ei, ei. Penni sylki kaiken käytävälle, ja Ressu ignoorasi koko piparin... Olisin ottanut niistä kuvia, mutta puhelimen kamera ei suostunut yhteistyöhön, joten en sitten ota niistä kuvia.

Huomenna aion napsia kuvia maastoreissulta, en tosin vielä ole päättänyt haluanko selkään vaiko en. Aiomme silti tonttuilla, jos tuo torvi huomenna kelpuuttaisi ne poronsarvet päähänsä!

019. Maastossa!

Noniin! Nyt muistin ottaa kameran maastoon mukaan, jee! Kuvia on vaan tältä päivältä - ehkä ihan hyvä, koska eilen.... No, ei siitä sen enempää kuin että vauhtia ja erittäin paljon vaarallisia tilanteita.

Tänään Jennakin oli matkassa, eilen oltiin maastakäsin kaikki kolme, Janita, Viivi ja minä. Tänään sitten meikäläinen oli jalkamiehenä ja muut ratsailla. Eilen rämmittiin ties missä ryteiköissä etsimässä oikeaa polkua, tänään pysyttiin melkein koko matka poluilla, ei eksytty kuin kerran ;)

Tää on sitä oikeaa maastoilua, ei me mitään teitä pitkin köpötellä ;)

Musta on niiin kivaa rämpiä heppojen kanssa tuolla pöpelikössä! Onneks kohta tulee kesä ja näkee paremmin, niin ei tarvi aina viikonloppuja tuhlata maastoiluun, vaikka ei toi kyllä ole tuhlaamista, me tykätään ja ponit tykkää. Vielä kun uskaltaisin itse ratsastaa! Kyllä mä joskus vielä meen itsekin, vaikka kunto tossa ainakin kasvaa kun hölkkää ponien perässä.

Tungetaan nyt samaan postaukseen raviheppoja viikon takaa, kun olimme 13.12. Kouvolan raviradalla Eläinten Joulu & Erätulet -tapahtumassa katsomassa raveja ja raviliigatamma Despinaa, josta mulla on osuus. Tänä vuonna en jaksanut kuvailla paljoakaan, muutama kuva Despinasta sekä yleisöä kyydittäneestä suokista, oiskohan ollut nimeltään Viks-Valtteri.

Depin mielipide: Yäksh, märkää!

Tällaista täällä päin, ehkä nyt joululomalla saisi useammin kuvia!

018. Ylämäkeä, alamäkeä, ylämäkeä ja taas alamäkeä

RÄKÄ! Jooh, eli nyt ollaan taas siinä tilanteessa että vissiinkin klinikalle kolmannen kerran - kyllä, jalkojen takia.

Toissapäivänä nousin ekaa kertaa Ressun selkään varmaan viiteen viikkoon, ja menin ehkä viisi minuuttiä käyntiä, kun totesin että ei muuten toimi. Tulin alas ja ajattelin että teen maastakäsin, satula selässä poni ei halunnut liikkua, mutta kun satula jätettiin kyydistä mennä taaperrettiin sitä vauhtia että huhhuh!

Eilen Jennan piti mennä ratsastamaan. Ei onnistunut, koska satulavyötä kiristäessä, tai pikemminkin en osuessa vatsaan Ressu heitti ahterin ilmaan. Ei tarvitse olla nero ymmärtääkseen, että sitä sattuu. Ensimmäisenä tuli mieleen lähinnä veesanat, kunnes sain ajatukset järjestykseen. Ponin masu oli aivan kivikova, eikä suolistoääniä kuulunut kunnolla. Tultiin siihen tulokseen, että voisiko olla ähkyä, joten lähdettiin kävelemään. Ressu ei halunnut kävellä omana itsenään reippaasti, vaan oli vähän perässä vedettävää mallia. Masu kuitenkin toimi ja lakkasi omasta kivi, joten uskallettiin sitten jättää poni yöksi yksinään. Oli vielä tänäaamuna hengissä, kun kävin tsekkaamassa.

Postauksen kuvat Ressun muuttopäivältä 23.5.2015

Nyt iltasella Vilma tuli ratsastamaan, jotta saadaan sinne joku taitava selkään, kun valkku lähti lomalle. Ressu oli tosi haluton ja epäpuhdas, varsinkin vasempaan, joten ratsastus jäi lyhyeksi. Innoissaan Ressu oli, mutta sitä selvästi sattui liikkua oikealle. Nyt saatiin ponille kipulääkettä ja maanantaina mennään sitten jälleen klinikalle.

Olen taas ultra-aktiivinen, tämäkin tällainen pikapäivitys. Jos lauantaina ei sada, lupaan pyhästi ottaa kameran mukaan, kun ollaan lähdössä maastoon!

017. Elossa ollaan!

Moi, ja pahoittelut jälleen kerran epämääräisestä tauosta, koulu puskee päälle ja muuten laiskottaa, hups. Tajusin, että nyt kuukauden hiljaiselon jälkeen on pakko tulla kirjoittamaan. Saatte siis taas kootun kuukauden:

Kahden viikon kävely ei riittänyt, joten käytiin uudelleen klinikalla. Nyt ollaan palailemassa treeniin ja näyttää ihan hyvältä, ravi on puhdasta ja ponilla työmotivaatiota vaikka muille jakaa!

Emppu kävi ponia katsomassa, mutta siitä ei ole kuvia. Ressu ilahtuu aina niiiin paljon kun se näkee Empun! Sitten toiseen vieraaseen, nimittäin Vilmaan. Vilma oli meillä viime viikonlopun poneilemassa ja tykkäsi Ressusta, harmi ettei oikeen päässyt tekemään mitään "kunnollista". Mä olen vuorostani ensi viikonloppuna menossa Vilmalle poneilemaan, jännää!

Mun ratsastusmotivaatio on lähtenyt kävelemään, mun ei tee mieli yhtään ratsastaa! Sovittiin siis että Jenna hoitaa ratsastukset omilla päivillään, äiti ratsastaa "mun" valmennukset ja mä teen kaikkea muuta mitä päähän pälkähtää, ehkä mä joskus ratsastankin. 

Ja mikä parasta, meidän satulaongelma taitaa olla ratkaistu! Löydettiin uusi koulusatula, ja mitä ihmettä, leveys 35! Ressu The Tankki :D 

Tutustuin tallillanuuden Penni -ponin omistajaan ja saatiin heistä maastokaverit! Eilen rämmittiin pitkin poikin metässä ja ponit tykkäsivät. Yritetään kerran viikossa ehtiä yhdessä maastoon, ponitkin saavat vaihtelua. Ja meikäläinen yrittää jälleen kerran aktivoitua!

016. Herra Ponin tilanne

Heippa! Nyt ollaan Lapinreissulta kotiuduttu ja palattu tylsään arkeen. Ponia olikin suunnaton ikävä!

Ehkä joku on Jennan blogista lukenutkin, että Herra Poni on nyt jalkapipi ja kahden viikon "saikulla". Se on jonkun aikaa aika-ajoin ollut vähän epäpuhdas toisesta takajalasta, mutta vertynyt aina alkuverkan aikana. Toissa tiistaina niin ei enää käynyt, niin Jennan porukat varasivat ajan klinikalle, jossa Ressulla todettiin sitten niveltulehdukset molemmissa takakulkimissa. Eikun kortisonia kulkimiin ja kaksi viikkoa kävelyä, jonka jälkeen aletaan palautumaan takaisin treeniin.

Silloin kun oli vielä kesä... (c) Äiti

Niinhän se on, että ei näiden kopukoiden kanssa selvitä ilman tällaisia inhotuksia. Ressu on kuitenkin vielä nuori ja nyt sitä on liikutettu ja treenattu huomattavasti aikaisempaa aktiivisemmin, joten ei mikään ihme, että jotain ilmenee. 5.11. olisi laskujen mukaan viimeinen kävelytyspäivä, ja sitten aletaan palailemaan treeniin.

(c) Jenna

Ponilla on ollut hiukkasen ylimääräistä energiaa, ja eilen äidin yrittäessä lähteä pellolle kahden tallikaverin kanssa kävelemään tyssäsi yritys aika äkkiä, kun Herra Poni vinkui ja riuhtoi ja loikki. Siirtyivät kentälle ;)

Hmm.... Olikohan muuta? Ei ilmeisesti. Huomisesta yritän - jos valo riittää - saada jotain materiaalia, nimittäin Emppu on pitkästä aikaa tulossa Ponia moikkaamaan! Myös Vilman kanssa kaavailtiin tässä viikonloppuja, että päästään toistemme poneja katsastelemaan, sitäkin luvassa myöhemmin ensi kuussa!

015. Kisapäivän My Day

Heippa! Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja latasin Jennan kisapäivänä kuvatun My Dayn näytille. Täältä pesee!

014. Irtohyppykarkelot

Heippa! Nyt mulla oli aikaa sujahtaa kirjustamaan muutama sana eilisistä irtohypytyskarkeloista. Ressu oli aivan fiiliksissä!

Ressun mielestä oli tosi coolii päästävetämään esterallia ilman sitä selässä keikkuvaa typerämpääkin typerämpää ratsastajaa. Meikäläisen estevuorot tulevatkin tästä lähtien kulumaan irtohyppelyn mielessä, kun muutama muukin inoostui ajatuksesta irtohypyttää heppoja vähän useammin.

Kuvat puhukoon puolestaan!

Jennalle kuvakiitos!

013. Haastetta haasteen perään!

Moi! Nyt olisi vuorossa haaste, johon Vilma minut haastoi. Suoraan asiaan.

1. Hevonen vai poni?
Aina oon ollut enemmän ponien kannalla, mutta nyt, kun olen päässyt ratsastelemaan isommalla hevosella (joka on muuten kiva - munkin mielestä, uskokaa tai älkää!), oon todennut, että helpompaa se on ainakin hevosella, kun pystyy käyttämään jalkoja kunnolla. Mutta vastaan silti, että poni (tai sitten ehta suomiputte...)

Poni <3

2. Kenttä vai maneesi?
Olen outo, ja vastaan että kenttä, koska jos sen pohjaa pidetään kunnossa, siellä voi ratsastaa myös talvella. Maneesissa on ne inhottavat puolet, että kesällä se on kuin sauna, ja talvella putoaa lumet katolta ja hevoset säikkyy. En tykkää.

3. Koulu, esteet vai maastoilu?
Niinkuin viime postauksessa jo mainitsin, siteerasin itseni loppujen lopuksi kouluratsastajaksi. Esteet on kivoja, jos on rauhallinen (!!!) poni, maastoilu on sikajees varmalla hevosella, muuten mua ei saa sinne mitenkään.

4. Raippa vai kannukset?
Raippa, Ressu ei ainakaan liiku mihinkään kannuksilla!


5. Suojat vai pintelit?
Pintelit tukevat enemmän, joten raskaammalla pohjalla tykkään niistä enemmän. Olen kuitenkin niin laiska, että vastaan suojat :D

6. Lyhyt vai pitkä raippa?
Pitkä, näin kouluratsastajana. Lyhyellä ei tee yhtikäs mitään.


7. Tarhaus yksin vai laumassa?
Laumassa, ainakin Ressun kohdalla. Poniherra meinasi kaivautua Kiinaan tarhatessaan yksin.

8. Ratsastuskoulu vai yksityistalli?
Omalla tavallaan ratsastuskoulu, omalla yksityistalli. En osaa perustella... :D


9. Vuokra- vai oma hevonen?
Mulla on sillä tavalla kiva tilanne, että saan käydä vapaasti ratsastamassa myös kahta muuta hevosta Ressun lisäksi. Jos saa yhtä upean liikutus- tai vuokrahevosdiilin kuin mulla on, vastaan kyllä vuokrahevonen, sillä siihen ei ole samanlaista sitoutumisvaatimusta kuin omaan polleen. Vaikka onhan se oma paras <3

10. Lempihevonen?
Nii-iin, mikähän mahtaisi olla? Naapurin Pirjo-Petterin läski shettis?

Rakkauspakkaus <3

Mukaan haastan tällä haavaa Empun ja Jennan, joille pahoittelut siitä, että mun blogista lähtee haasteita vain teille :D

012. Epäaktiivisuus huipussaan

Moi pitkästä aikaa! Tiedättekö sen tunteen, kun olisi kuvia, oli kuulumisia, olisi intoa kirjoittaa ja aikaakin löytyisi, mutta ei kuitenkaan jaksa? Minä tiedän! Muhun on selkeästi iskenyt tauti nimeltä laiskamato, ja nyt se täytyy saada häädettyä.

Joo, sitten mennään aiheeseen. Tällä kertaa aiheena saa olla estevalmennus, ja jumankauta kaksi - KAKSI !! - tippumista. Tallilla siis käy kerran viikossa Anna Rämö valmentamassa, ja me otettiin tuossa taannoin osaa siihen. En viitsi suurempia kirjoitella, kuvat puhukoon puolestaan. Siinä vaan kävi niin, että ensimmäisellä kerralla kuski unohti ohjata, toisella poni pelleili, ja sitten ei ollut enää kummallakaan hauskaa - minuu jännitti ja Ressua otti päähän, kun Anna palautti ponin maan pinnalle.

Kuva on epätarkka, kuski ei edustuskuntoa nähnytkään mutta poni <3

Intoa täynnä kuin ilmapallo!

Ja tästä... Rämps!

Sinne meni!

Väliin pari nättiä hyppyä....

...ja sit mennään taas!

Että sillä tavalla. Sitten eikun leiposmishommiin, ja ei seuraavalla, mutta sitä seuraavalla viikolla tämä innostus tapahtui _maapuomeilla_ ja rämps, taas mentiin. Sen verran sattui häntäluuhun, että nyt kahden viikon jälkeen istuminen tekee vielä vähän kipeää - onneksi vaan tietyssä asennossa, ratsastamaan pystyy aina ;) Tämän äksidentin jälkeen virallisesti ristin itseni kouluratsastajaksi!

Viime lauantaina tallilla pidettiin rataharjoitukset, joissa menin Ressun kanssa Helppo C:2 200, joka on seuraavissa kisoissa. Juu ei, hyvä kun pääsiin alkutervehdyksestä liikkeelle, kun tää pikkukaveri juurtui maahan! Sen jälkeen ristin itseni puskaratsastajaksi, lupaus tosin rikkoutui heti, ollaan silti lähdössä kokeilemaan onneamme MänRan kisoihin 10.10.

Ratatharkoista ei ole kuvia, video tosin, mutta se ei tosiaankaan ole julkaisukelpoinen...

Meidän uusi lajivaltaus on ohjasajo, ihan sikahauskaa! Oon aina haaveillut, että Ressulla voisi ajaa, ja ehkä se vielä joskus toteutuu. Ollaan nyt viisi kertaa kokeiltu, ja kaveri on kuin kotonaan, menee innoissaan ja korvat tötteröllä, jopa liian kovaa! Jenna totesi yhdestä meidän ravipätkästä, että "Tosta ponistahan tulee vielä ravuri!". Okei, kyllä me aika reippaasti mentiin...

Noniin, nyt pitäisi olla joksenkiin vähän kartalla tapahtumista täälläpäin. Meikäläinen koittaa aktivoitua!